Luonnonkasvit puutarhassa

 

Asumme 1-vyöhykkeellä, joten en ala luetella kasveja, jotka kasvavat luonnonvaraisina, kun tontilla on tammea (Quercus robur), vaahteraa (Acer platanoides), pihlajaa (Sorbus aucuparia), lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum), näsiää (Daphne mezereum), taikinamarjaa (Ribes alpinus), terttuseljaa (Sambucus racemosa), orjanruusua (Rosa dumalis), kotkansiipeä (Matteuccia struthiopteris), vuokkoja (Anemone nemorosa, Hepatica nobilis), kallioimarretta (Polypodium vulgare), kieloa (Convallaria majalis), kyläkellukkaa (Geum urbanum), nuokkukohokkia (Silene nutans), peurankelloa (Campanula glomerata), ojakellukkaa (Geum rivale), nuokkuhelmikkää (Melica nutans), ketoneilikkaa (Dianthus deltoides) ja pystykiurunkannusta (Corydalis solida). Kun näimme talomme ensi kerran, ihastuin tämän valkovuokko- ja pystykiurunkannusmereen. Listaan siis lajeja, joita olen siirtänyt ja kasvattanut pihallamme. Joitakin on  ostettu kaupallisesti, kuten ruoholaukka ja tyrni, jotka tuottavat parempaa satoa lajikkeina. Karhunlaukan olemme saaneet. En ole koskaan laskenut kasviemme määrää, en tiedä paljon typerämpää tietoa. Yhtä vähän olen arvioinut kirjojeni määrää. Minua kiinnostaa vain puuttuvat kasvit ja puuttuvat kirjat.

 

KEVÄTKASVEJA

 

Imikkä (Pulmonaria obscura), keltavuokko (Anemone ranunculoides), kevätesikko (Primula veris),  ja lehtosinijuuri (Mercurialis perennis). Lehtosinijuuri on kiva peittokasvi pensaiden alustoihin.

 

KESÄLLÄ KUKKIVIA

 

Osa kuvista on tietenkin aiemmilta vuosilta, kun kaikki eivät ole kukkineet vielä. Eivätkä nämä kaikki ole myöskään kukkapenkeissä. Minusta on vain tosi kivaa, että kotiin tullessa pihassa minua tervehtii rohtorasti, nukula, iltahelokki, litulaukka, neidonkieli, nukula, tulikukat ja saksankirveli. Se on botanistin kuivaa huumoria. Olen kulkenut elävän kulttuuriperinnön perässä, joten lajeissa on paljon muinaistulokkaita, vanhoja lääkekasveja ja vanhoja hyötykasveja.

 

Imeläkurjenherne  on aarteeni. Olen älyttömän ihastunut hernekasviheimon puihin. Heimossa on monia kiehtovia kasveja, kuten imeläkurjenherne, rehuvuohenherne, alaskanlupiini, nivelvirna,  tunturikurjenherne...
 

 

Humala (Humulus lupulus), hyvänheikinsavikka (Chenopodium bonus-henricus), illakko (Hesperis matronalis), iltahelokki (Oenothera biennis), imeläkurjenherne (Astragalus glycyphyllos), jänönapila (Trifolium arvense),  kalliotuhkapensas (Cotoneaster scandinavicus),  karhunlaukka (Allium ursinum), keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus), keltaohdake (Cirsium oleraceum), keto-orvokki (Viola tricolor), koiranheisi (Viburnum opulus), kullero (Trollius europaeus), kurjenkello (Campanula persicifolia), kyläkurjenpolvi (Geranium pratense), kyläneidonkieli (Echium vulgare), käärmeenpistoyrtti (Vincetoxicum hirundinaria), köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides), lapinorvokki (Viola biflora), lehtokielo (Polygonatum multiflorum), lehtomaitikka (Melampyrum nemorosum), litulaukka (Alliaria petiolata), maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata), mesimarja (Rubus arcticus), metsälehmus (Tilia cordata), mäkitervakko (Lychnis viscaria), nivelvirna (Coronilla varia), nukula (Leonurus cardiaca),  ojakurjenpolvi (Geranium palustre),  pulskaneilikka (Dianthus superbus), pähkinäpensas (Corylus avellana), päivännouto (Helianthemum nummularium), tähkätädyke (Veronica spicata),  rehuvuohenherne (Galega orientalis), rohtorasti (Anchusa arvensis), rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), räpelö (Briza media), saksankirveli (Myrrhis odorata), sikoangervo (Filipendula vulgaris), siperiansinivalvatti (Lactuca sibirica), tummatulikukka (Verbascum nigrum), tunturikurjenherne (Astragalus alpinus), tunturipoimulehti (Alchemilla alpina), ukkomansikka (Fragaria moschata), ukonkello (Campanula latifolia), ukontulikukka (Verbascum thapsus), valkolehdokki (Platanhera bifolia), verikurjenpolvi (Geranium sanguineum), vuohenkello (Campanula rapunculoides), vuorijalava (Ulmus glabra).

 

 

Köynnöspinaatti on vanha näyttävä köynnös ja ennen viljelty hyötykasvi, jota on vaikea löytää. Omani on hyvin vanhaa perua.

 

 

Saksankirveli on erinomainen, makea teeyrtti.

 

 

Jänönapila on yksivuotinen.

 

 Käärmeenpistoyrtti on meillä lounainen. Se kasvaa ja menestyy hyvin puutarhassa. Luen sen aarteeksi.

 

Lehtomaitikka on kaunis peittokasvi.

 

Maariankämmekkä on aristokraattisen kaunis, joka viihtyessään muodostaa näyttävän kasvuston..

Neidonkieltä ei voi vangita, sitä voi vain ihailla. Se muodostaa itse ruusukkeensa haluamalleen paikalle. Eikä sitä voi myöskään siirtää kuin ruusukkeena jos silloinkaan. Kuva on autotallimme edestä eli se ei ole käytössä kesällä. Voi kun ikävää, jos sinne pitäisi saada auto, kun minun lempparia ei saa häiritä. Lepakot pitävät majaa myös siellä, joten kesäinen häirintä ei sovi niillekään.

Verikurjenpolvi on lounainen luonnonkasvimme ja ihastuttava lisä puutarhaan.

Näitä voisi kokeilla puutarhassa, jos on kiinnostunut luonnonvaraisista kasveista:

Hapro (Oxyria digyna),
huopaohdake (Cirsium helenioides)
kangaskorte (Equisetum hyemale)
kissankäpälä (Antennaria dioica),
mustakonnanmarja (Actaea spicata)
punakonnanmarja (Actaea erythrocarpa)
päivänkakkara (Leucanthemum vulgare),
rantavehnä (Leymus arenarius)
syyläjuuri (Scrophularia nodosa)

Kissankäpälä on viehättävä kivikkopenkin asukas.

Punakonnanmarja on pohjoinen ja kohdatessaan mustakonnanmarjan, se risteytyy. Risteymät ovat yleisiä Lapin kolmion alueella.

Huopaohdake kasvaa tienpientareilla. Siitä saa näyttävän kukkakimpun.

Kurjenkellon herkät kellot soivat tässä kosken partaalla.