tiistai 8. joulukuuta 2015

Joulukuun hämärässä



Halusin vain toivottaa hyvä viikon jatkoa, kun olen joko menossa tai tulossa, enkä valoisaan aikaan kameran kanssa.

Bloggeri oli varsin yhteistyöhaluinen tänään. Tein luettaviin blogeihin hieman tilaa, mutta bloggeri otti lisäksi 1-2 ylempää tai alempaa. Se tekee nykyään sen niin vauhdilla, että siihen ei ehdi edes reagoida. Yritin panostaa hieman vastavuoroisuuteen, miksi ihmeessä roikun jossain, eli mieluummin kommentoin vastavuoroisesti. Huomaan kyllä jonkun tärkeän  kadonneen ja palautan. Tuo rakkine vain oli liian nopea minulle tai siis minä liian hidas sille. Minulla vain paukkui 300 yli, ja en saanut lisättyä yhtään blogia. Paljon kirjablogeja ja kattiblogeja ym.

En ole hyvä ihmisten nimien ja bloginimien yhdistämisessä. Joku kirjoittikin tästä aiheesta muutama päivä sitten, mutta en muistanut kuka. Se oli tosi hyvä kirjoitus. Löysinkin tekstin. Rikkaruohoelämää kirjoitti hyvän tekstin blogien lukemisesta. Tässä linkki.

Lähempänä joulua laitan suloisen kuvan tai viimeistään joulun vapailla. Koska blogissani ei ole kaupalllisuutta, niin kuvani on ainoastaan silmien iloksi. Katsotaan montako saan yhteen kuvaan ja tuleeko eri hännät ja korvat. En ole edes hyvä kuvaamaan, pidän kasvien kuvaamisesta, mutta...

Eilen oli huvittava päivä, laitoin kirjablogiin yhden kuvan sunnuntaista. Se on huono kuva, puhelimella otettu. Pahvilaatikko keskellä huonetta. Siirsimme kolme kirjahyllyä toiseen huoneeseen. Viikonloppu meni siinä. Laitoin saman kuvan Fb. Ruotsissa asuu eräs ystävällinen suomalainen nainen, joka välitti toisen terveiset minulle. Että tämä olisi voinut ostaa erään katin aikoinaan. So what, asiasta on kaksikymmentä vuotta. Nainen on purrut hampaitaan 20 pitkää vuotta. No hän sai tiedon välitettyä minulle. Voi voi, minua tuo onni vain potkaisi, eikä häntä. Ja minä rakastin tuota kattia enemmän kuin montaa ihmistä. Laitoin kissan kasvattajalle mahtavimmat kuvat joita löysin ja ymmärsimme, kuinka hirveää on kateus. Itse asiassa tuo pahvilaatikon sisältö on suoraa jatkumoa. Olen monta kertaa laittanut tänne Dharman kuvan ja kertonut, että hän ei sukutaulua tarvitse tai veritestejä. Häntä vain katsoo, niin tietää, kuka on isoisä. Tietenkin hänellä on kaikki paprut, mutta yritän sanoa, että hän on kuin ilmetty Z.



Z

Z

Dharma


21 kommenttia:

  1. Välillä meinaa hermo mennä tekniikan, siis tämän bloggerinkin kanssa. Onneksi se on tilapäistä ja harvoin ne möhläykset näkyvät muille.
    Dharma on upea kissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Leikin juuri tovin pentujen kanssa. Dharma on onnellinen Zorrolapsi.
      Bloggeri leikittelee kanssani ihan huvikseen.

      Poista
  2. Suloinen Dharma viisaine katseineen! :)

    VastaaPoista
  3. Pikkukisujen kuvia odotellessa! Mukavaa viikkoa, harmaata ja tuulista on...

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos Sussi. Tosin en taida olla ottanut kuvia. Zorro on näyttelyhäkissä ja kuvaaja Marika L. Dharma on mun ja sen huomaa, kun samaan kuvaan mahtuu naama tai häntä.

      Poista
  5. The cat is so adorable and has beautiful eyes. Thanks for your visit and a lovely comment.

    Yoko

    VastaaPoista
  6. Voi mikä suloinen nelijalkainen. Tuon kun saisi kainaloon.

    VastaaPoista
  7. Pitää kurkistaa tuolta antamastasi linkistä, mitä siellä kirjoitetaan.
    Et ole yksin Bloggeriongelmien kanssa. Ihan riittävästi takkuilee minullekin.
    Voi taivas! Mitkä viikset! Aivan hullaannun kissaasi. En kadehdi kuitenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloggeri vie minun hermot. Se siis oikkuilee. Välillä sujuu ja välillä ei.
      Kiitos sanoistasi kattia kohtaan.

      Poista
    2. Aimarii, katsoin nuo viikset, hmm Zorron viikset. Tosiaan.

      Poista
  8. Hei Ulla. Blogissani on sinulle hassu haaste!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heräsin pirteänä ja tein sen heti pois. Olen tehnyt tuon myös kirjoissa, mutta sopi miltei paremmin tänne.

      Poista

Ilahduta minua käyntijäljelläsi. Pyrin vastaamaan jokaiseen viestiin.